IP-viljely on viljelyjärjestelmä, johon pyritään poimimaan luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn parhaat tuotannon kestävyyttä ylläpitävät ja edistävät tilalla toteutettavissa olevat käytännöt. Kestävyyden ylläpidossa on tavoitteena sekä tuotannon taloudellinen että ympäristöllinen kestävyys. Tavoitetilaan pyritään minimoimalla tilan ulkopuolisten tuotantopanosten käyttöä ja optimoimalla tilan omien ravinteiden käyttöä samalla, kun tuotannossa pyritään välttämään intensiivisen viljelyn synnyttämiä haitallisia vaikutuksia.
IP-viljelyssä tilan ajatellaan tavallaan muodostavan agro-ekosysteemin ja tilan viljelytoimet suunnitellaan tukemaan ekosysteemin toimintaa niin, että se tuottaa tavoitellut vaikutukset. Erityistä huomiota kiinnitetään viljelyn monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilan säilymiseen. Tavoitteena on fossiilisen energian käytön, viljelyn synnyttämien ravinnepäästöjen sekä kasvihuoneilmiötä vahvistavien päästöjen vähentäminen.
IP-viljelyssä pyritään kohdentamaan tuotantopanosten käyttöä voimakkaammin tilan parhaille kasvulohkoille samalla, kun heikompien lohkojen viljelyssä suositaan niiden elpymistä tukevia menetelmiä, kuten esimerkiksi palkokasvien viljelyä ja monipuolisia kasvustoja. Perimmäisenä tavoitteena on, että pellon kasvukunto palautetaan ja ylläpidetään tukemalla pellon luontaisia biologisia prosesseja. Niitä sovelletaan myös taudinaiheuttajien ja rikkakasvien torjunnassa. Siinä lähestymistapana on kasvituhoojien ennaltaehkäisy ja tarkkailu, tuhoojien tarpeenmukainen ja havaintoihin perustuva torjunta sekä torjuntatoimenpiteiden onnistumisen seuranta. Integroidun kasvinsuojelun tarpeisiin on kehitelty erilaisia mobiilisovelluksia Suomen olosuhteisiin mm. Viljavahti. Ennakoivia kasvinsuojelutoimenpiteitä ovat terveen ja puhtaan kylvösiemenen käyttö, viljelykierto, maan muokkaus sekä peltojen kasvukunnosta huolehtiminen.